Luontovalokuvaus hyvinvoinnin lähteenä

Luontokuvaaja Leena Aijasaho

Luontokuvaus vie minua ulkoilemaan. Liikkeelle ei pääse lähtemättä ja lähtemiseen on oltava sisäinen motivaatio, se liikkeelle laittava voima. Olen ulkoilmaihminen, olen aina liikkunut mielelläni luonnossa. Vuosikymmeniin en ole millään mittarilla mitannut liikkumista. En laske kilometrejä tai ota aikaa, se ei minun sisäistä motivaatiota enää sytytä kuten joskus nuorena. Lähden mieluiten kävelemään, pyöräilemään, hiihtämään tai veneellä järvelle ilman aikataulua. Minua innostaa luontovalokuvaus, jatkuva luonnon havainnointi ja mahdollisuus tallentaa havaintoja voimavalokuviksi. Kännykkä kamera on mukana aina, järjestelemäkameran kuljettaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä. Mutta usein lähden luontoon juurikin luontovalokuvaus mielessäni. Luontokuvaus saa aistit herkistymään: huomaan ääniä, liikettä, värejä ja muotoja. Luontokuvausmoodissa liikun kaikista mieluiten itsekseni. Itsekseen liikkuessa pystyn parhaiten aistimaan luontoa ja saan määrätä tahdin ja tauot mieleni mukaan.

Pidän taukoja ja vältän suorittamista

Luontokuvaamisessa koitan välttää suorittamista. En halua enää osallistua kilpailuihin tai vertailla kuviani muiden kuviin. Myös välillä kuvaamisessa pidän taukoja, jos ei huvita niin silloin kamerareppu saa odottaa. Somen suhteen en myöskään lupaa itselleni tai seuraajille mitään tarkasti, näin vältän suorittamista. En noudata myöskään ohjeita suunnitelmallisuudesta tai säännöllisyydestä somessa. On innostavampaa olla spontaani ja jakaa kuvia silloin kun siihen on fiilistä. Käytän myös aikaisemmin otettuja kuvia somessa uudelleen. Kuvan ei tarvitse olla päivän kuva. Tämä tekee julkaisujen toteutuksesta rentoa.

Aina ei tarvitse kuvata

Monesti ulkoillessa jätän myös kuvan ottamatta. Koitan ottaa kuvia, joille on käyttöä tai merkitystä. On hyvä tiedostaa, että nyt on tärkeämpää levähtää ja katsella kuin valokuvata. Vapauttavaa on valita ja välttää automaattista kuvien räpsimistä aivan kaikesta koko ajan. Monesti päivänvalossa kulkiessa kuitenkin pohdin maisemaa yökuvausta ajatellen. Saatan ottaa kännykällä maisemasta kuvan, jotta voin sen avulla suunnitella yökuvausta. Ilmansuunnat ja auringon/kuun nousu ja lasku tulee arvioitua osaksi suunnittelua. Välillä siis lähden luontokuvaamaan ihan suunnitellusti tiettyä valoa tai tunnelmaa hakien. Tällöin olen suunnitellut oikean ajoituksen ja kuvauspaikan etukäteen. Joskus suunnitelma toteutuu vain osittain tai ei ollenkaan. Kärsivällisyys kasvaa ja onnistumisen ilo tulee joskus monien yrityksien jälkeen. Ulkoilua on kuitenkin nekin reissut, joista muistikortille ei tallennu mitään.

Itsekseen oleminen luonnossa hyvinvoinnin lähteenä

Luontokuvausretkilläni pidän mielessäni hyvinvoinnin. Itseni kuunteleminen ja rauhoittuminen auttavat minua jaksamaan. On vaikuttavaa olla dialogissa luonnon äänten kanssa. Olla tunti tolkulla puhumatta ihan itsekseen. Alunperin luontovalokuvaus tuli osaksi yritystoimintaani juurikin vastapainoksi työnohjaajan työlleni. Löysin oman hyvinvoinnin lähteeni luonnosta. Tänä kesänä olen siirtynyt yrittäjyydessä kokonaan luontokuvauksen pariin. Keväällä pidin viimeiset työnohjausryhmät ja nyt havainnoin herkällä korvalla ympäristöäni väljillä aikatauluilla. Tervetuloa seuraamaan voimavalokuviani myös Voimavalokuva instagramissa ja facebookissa. Myös luontokuvien katselu keskittyen tutkitusti lisää myös hyvinvointia. Haluan tarjota katseltavaa seuraajilleni ja Voimavalokuvan tuotteiden ostajille. Tutustu halutessasi valikoimaan verkkokaupassani.

Kuvat ja teksti © Leena Aijasaho – voimavalokuva.fi